Julkaistu ensimmäistä kertaa jamsabloggaa blogissa 18.2.2016.
Jämsän työttömyysaste oli joulukuun lopussa 18,4 % ja työttömien työnhakijoiden määrä oli 1 811 kpl:tta. Koko maan keskimääräinen työttömyysaste oli samana ajankohtana 14,4 % ja Keski-Suomen 18,0 %.
Jämsän työttömyysaste on ollut jo pitkään korkea ja kasvanut koko 2000 luvun. Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden työttömänä olleiden osuus) pysyi 2000 – luvun alkupuolen alle 34 %:ssa. 34 % taso ylitettiin ensimmäistä kertaa 2012 ja joulukuussa 2015 työttömistä jo 37,5 % oli ollut yli vuoden työttömänä.
Korkealla työttömyysasteella ja pitkittyneellä työttömyydellä on monenlaisia kielteisiä seurauksia sekä yhteisö-, että yksilötasolla:
- Tulotason putoamisen seurauksena monet joutuvat tukeutumaan vaihtoehtoisiin tulonlähteisiin, kuten sosiaaliturvaan, sukulaisten apuun tai harmaaseen talouteen
- Kaupungin maksamien ”KELA – sakkojen” määrä pitempään työttömänä olleista lisääntyy
- Yksilötasolla tapahtuu passivoitumista, itsetunnon laskua ja elämänlaadun heikkenemistä
Rekryä ja muita työllistäviä toimenpiteitä
Jämsek Oy järjesti 17.2 Paunun koululla rekrytilaisuuden. Tilaisuutta varten aktivoimme työnantajia ja keräsimme tiedot n. 200 avoimesta työpaikasta. Paikalle saapui koulutuksen järjestäjiä, työnantajia sekä n. 150 työnhakijaa. Tilaisuus oli todellinen mahdollisuus aktiivisille työnhakijoille, sillä heille tarjoutui kynnyksetön mahdollisuus ottaa suora kontakti potentiaalisiin työnantajiin. Itsekin ohjasin mm. Jyki Oy:n, Esperi Caren ja Jämsän kaupungin juttusille useita työpaikasta kiinnostuneita henkilöitä.
Rekryä markkinoitiin aktiivisesti: TE -toimisto toimitti työttömille henkilökohtaisen kutsun tilaisuuteen, paikallislehdessä julkaistiin kaksi ilmoitusta, koulutusorganisaatiot kertoivat tilaisuudesta Wilman kautta opiskelijoilleen ja tilaisuutta rummutettiin sekä Facebookin, että Twitterin kautta. Aktiivisesta markkinoinnista huolimatta tilaisuuteen ei saatu houkuteltua läheskään kaikkia työttömiä työnhakijoita eikä ammatillisen koulutuksen opiskelijoita. Kiinnostuneet tulivat, mutta kaikkien kannelten kieliä rekrytilaisuus ei soitellut.
Se että keinot eivät toimi kaikille, on yhdessä tunnistettu haaste. Vapaaehtoisiin työllistämistoimenpiteisiin ei ole tunkua ja pakollisten suorittaminen koetaan paikoin lusimiseksi. Valitettavasti monien toimenpiteiden vaikuttavuus jääkin usean työttömän kohdalla ainakin pitkällä tähtäimellä heikoksi. Kun työttömyyden hoitoon ja työttömyyden seurauksiin menee aina vaan enemmän rahaa ja eikä tuetuilla toimenpiteillä ole toivottua pitkäaikaista vaikutusta (=työllistyminen). Onko meidän jossain vaiheessa tyydyttävä siihen, että kaikkia vaan ei voida auttaa.
Kuusamosta kuuluu kummia
Suuri järvikalatutkimus kertoo Pinterestissä:” Huhtikuussa 2014 Kuusamossa oli 298 pitkäaikaistyötöntä. Nyt heistä 57 on järvikalatutkijoita ja 37 on tuunannut oman kutupaikkansa.” Mitä ihmettä Kuusamossa oikein touhutaan, kun pitkäaikaistyöttömistä miltei 20 % on saatu tutkijan hommiin?
Kuusamossa todettiin, että työttömille suunniteltuja palveluita on ollut hyvin saatavilla, mutta niillä ei ole ollut vetovoimaa. Kuusamolaisia pitkäaikaistyöttömiä ei saatu liikkeelle työvoimapoliittiseen koulutukseen, kun siika kuti. Keskeyttäminen oli yleistä, eikä työllistyminen edistynyt. Kuusamossa päätettiin kääntää ajattelu nurin niskoin ja työllistymistä tukevia palveluita alettiin rakentaa ihmisten itsensä valintojen varaan.
Suuren järvikalatutkimuksen oivallus ja vetovoimaisuus syntyi siitä, kun oivallettiin mitä ihmiset halusivat tehdä ja rakennettiin työllistymistä tukeva toimintamalli sitä kautta. Työllistämisen kohteista tuli oman työllistymisensä osallisia.
Ehkä se kaikkein tärkein oivallus syntyi kuitenkin Kuusamon kaupungin johdossa, kun ymmärrettiin että aktiivisesti somettavat järvikalatutkijat olivatkin kaupungin parhaita markkinamiehiä ja rakensivat kaupungin strategian mukaisesti tarinaa Kuusamosta Pohjolan luontopääkaupunkina – ne entiset pitkäaikaistyöttömät.
Kokeilukulttuuria?
Työttömyyden ratkaisemiseksi on tehty Jämsässä vuosia hyvää työtä suurten haasteiden keskellä, kun kaikkea tietoa ei ole ollut saatavilla, asiakkaiden tilanne on ollut monisyinen, asiakkaiden määrä on jatkuvasti kasvanut, työttömien osaaminen ei ole vastannut työmarkkinoilla vaadittavaa, eivätkä tarvittavat resurssit ole olleet käytettävissä siinä laajuudessa kun niitä on tarvittu.
Jämsän kaupunki on käynnistämässä työllistämisyksikön toimintaa täydellä teholla huhtikuun alusta alkaen ja palkkaamassa työllisyyskoordinaattorin johtamaan yksikön toimintaa. Tilanne on uusi ja mahdollistaa myös uudenlaisten kokeilujen aloittamisen.
Seurasin eilen kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen kuntien tehtäväreformia koskevaa viestintää. Suuria leikkauksia kuntien tehtäviin ei ole tulossa, mutta yhden aika merkittävän mahdollisuuden hallituksen reformi tarjoaa: vapaakuntakokeilut.
On liene selvää, että perinteiset keinot ja kanavat ovat työllisyyden hoidossa osoittautuneet ainakin osin toimimattomiksi. Kaikkia työttömiä ei ole pystytty auttamaan. Olisiko nyt aika tarkastella työllisyyden hoitoa uudella tavalla ja ottaa oppia vaikka Kuusamosta. Voisiko vapaakuntakokeiluun hakeutuminen helpottaa viranomaisten välistä yhteistyötä, helpottaa uusien toimintamallien käyttöönottoa ja tuoda myönteistä julkisuutta Jämsän kaupungille? Parhautta olisi tietysti, jos jollain keinoin saataisiin pistettyä Kuusamoa paremmaksi ja 30 % pitkäaikaistyöttömistä rakentaisi itselleen uudenlaisen elämänsä tarinan työllisenä.
Anliisablog 