Digi digi digi…

Julkaistu ensimmäistä kertaa jamsabloggaa blogissa 5.2.2016.

Muistattekos vielä Sulevi Peltolan tähdittämät Digi TV – mainokset, joissa Sulevilta pärskähtää katkerasti:” Digi Digi Digi”, kun vaimo patistaa digiboksin asentamiseen. Mainoksesta on jo aikaa, mutta samanlaisia katkeria pärskähdyksiä meinaa välillä päästä itseltäkin, kun sukkuloi digistrategioiden, digihankkeiden ja digiohjelmien viidakossa. Ympäripyöreyttä, hallinnollista liturgiaa ja digiä riittää! Paljon melua tyhjästä vai ihan oikeasti iso mahdollisuus paikallisen elinvoiman kasvattamiseen? Ja mikä ihme se digitalisaatio sitten on arkijärkisesti?

Digitalisaatio on itsestäänselvyys

Kun ei oma järki riitä, googletan. Yleensä joku muu on jo onnistunut tiivistämään ajatukseni parempaan suomenkieliseen muotoon. Niin ei käynyt digitalisaation kohdalla. Määritelmiä kyllä löytyi, mutta ne olivat sitä samaa liturgiaa, josta pärskähtelin jo aikaisemmin. Parhaat kirjoittaja kehtasivat vielä väittää, että digitalisaatio olisi sähköön verrattava itsestäänselvyys.

Minulle digitalisaatio on jotain sellaista, että vauvan askelin ja vähän vastahankaisestikin otan käyttöön uusia vempaimia, joissa on teknologiaa, opettelen käyttämään työyhteisössä uusia ohjelmia, joiden tarkoitus on helpottaa, vauhdittaa ja tehostaa työn tekemistä tai opettelen käyttämään uusia yhteisöpalveluita osin itseohjautuneena.

En minä ole ollenkaan lasteni kaltainen diginatiivi, jotka toimivat luontevasti digitaalisten härpäkkeiden, laitteiden ja ohjelmien ympäristössä. Minä pelkään, mihin tämä kaikki ”vapaaehtoinen” digitalisaatio ja siihen liittyvä avoimuus johtaa. Minua ahdistaa ärsykkeiden tulva, kun kaikista tuuteista työntyy päivityksiä ja kuuluu viestiääniä, mutta samalla myönnän sen kiehtovan minua – kovastikin. En taida kuitenkaan olla digisaurus.

Maailma on sinun!

Digitalisaatio on mullistamassa maailmaa. Samalla se tarjoaa ainutlaatuisia ja uudenlaisia mahdollisuuksia tehdä työtä, järjestellä tavaravirtoja, siirtyä kansainvälisille markkinoille ja keskittyä tehokkaammin työn tuottavimpaan ytimeen.

Ajatelkaapa vaikka markkinoinnin uudenlaisia mahdollisuuksia. Kuka enää maksaa mainonnasta, kun siinä on mahdollista hyödyntää ilmaista somea ja edullisia verkkoviestintäratkaisuja. Oma verkkokauppa on todella helppo perustaa ja verkkokaupassa potentiaalinen asiakas voi lähes aina olla mistä tahansa. Yksittäinen kauppa tai palvelu voi siis halutessaan muuttua vientialaksi, jos on kielitaitoa ja viestintäkanavat ovat kansainväliset.

Markkinoinnin onkin muututtava, kun tulevaisuuden kuluttajat kasvavat. Diginatiivit lapseni eivät lue perinteistä printtimediaa ja verkkosivutkin ovat ihan out. He luottavat vertaistalouteen, kaltaistensa kuluttajien arvioihin palveluista, asioinnin helppouteen kotisohvalla ja tuotteiden vertailtavuuteen erilaisissa verkkoyhteisöissä. Itsekin olen siirtynyt vertaistalouteen sen verran, että käytän Tripadvisor – palvelua, jos haluan löytää matkaillessani hyvän ravintolan.

Minusta tuntuu hömpältä, kun jämsäläissyntyinen tubettaja Lakko ansaitakseen elantonsa syömällä Youtubessa oksennuskarkkeja ja pelaamalla samaan aikaan Black Opsia. Samalla tavoin hömpältä tuntuvat muoti- ja ruokablogit, sekä erilaiset hyvinvointi – appsit, joita App-storet ovat pullollaan. Kaikilla näillä digitalisaation mahdollistavilla uusilla sisällöillä on kuitenkin yksi yhteinen nimittäjä, niiden taustalta löytyy ansaintalogiikka, joka synnyttää mahdollisuuksia itsen työllistämiseen sellaisissa ammateissa, joita ei 10 + vuotta sitten ollut olemassakaan.

Digitalisaatio on kovin paljon muutakin, kun sisällöntuotantoa, markkinointia tai vertaistaloutta. Se mahdollistaa suurten tieto- ja tavaravirtojen kulun optimoinnin tehokkaammin kuin aikaisemmin. Tällä on suuri vaikutus kaupan tulokseen, koska varastojen arvoa ja hävikkiä voidaan vähentää kymmeniä prosentteja samalla, kun tuotteiden saatavuus paranee. Ajattelepa vaikka perunalaaria, jonka alle on asennettu digitaalinen vaaka. Kun perunoiden paino putoaa riittävän alas, vaaka lähettää tilauksen perunatoimittajalle ja täydennys saadaan seuraavaan kuormaan. Samalla tavoin voisi toimia kodin moduloitu jääkaappi, joka reagoisi esim. maidon hupenemiseen ja lähettäisi tietoa lähikauppaan. Verkon kautta tilatut ja kotiin toimitetut ruokakassit ovat jo tätä päivää.

Digitalisaatio mahdollistaa myös persoonallisen palvelun verkkovälitteisesti aukioloajoista riippumatta. Oletteko huomanneet, kuinka chat – ikkuna ilmestyy ruudulle, kun käytte mattokaupoilla Netanttilassa? Minä olen ja jopa käyttänyt palvelua. Voisiko chat –ikkuna toimia viranomaisten asiakaspalvelussa? Ajattelisin että kyllä varmasti ja siihen suuntaan ollaan jo menossa. Kysymys kuuluu, mikä viranomainen ehtii ensimmäisenä?

Mahdollisuuksien maailma

Digitalisaatio on vauhdittanut maailman yhtenäistymistä ja aukaisee valtavasti uusi mahdollisuuksia sekä työllistymiseen, että liiketoiminnan kehittämiseen. Sen hyödyntäminen vaatii kuitenkin perusteellisen ajattelutavan muutoksen. Digitalisaatio ei ole mikään ylimääräinen kerros normaalin toiminnan päällä, eikä siitä voi hyötyä jollei ole valmis muuttamaan olemassa olevaa tapaa toimia. Kollega sen tiivisti – digitalisaation tavoitteena ei ole digitalisoida ongelmia vaan päästä niistä eroon digitalisaation avulla.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s