Aluekehityksen voittajat on taas julkaistu

Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran jamsabloggaa – blogissa 24.8.2016.

MDI – aluekehittämisen konsulttitoimisto on julkaissut kaupunkiverkkotutkimuksen perinteeseen ja tyypittelyyn pohjautuen alueprofiilit 2016 julkaisun, jossa Suomen alueet, maa- ja seutukunnat on asetettu paremmuusjärjestykseen. Vaikka aluekehittämisen kouluarvosanojen antaminen ja kaupunkiseutujen asettaminen keinotekoiseen paremmuusjärjestykseen on minusta epätietoa (ei siis edes tilasto), sisältää raportti sellaisia faktoja joihin pitäisi suhtautua vakavasti ja aloittaa aktiivinen tulevaisuuskeskustelu.

Poimin muutamia raporttiin kirjattuja madonlukuja Jämsästä:

  • väestö on vähentynyt 7 %-yksikköä vuodesta 2008
  • työikäisten osuus on vähentynyt 4,6 %-yksikköä vuodesta 2008
  • työpaikkojen määrä on vähentynyt 9 %-yksikköä vuodesta 2008

Jämsä sai aluekehityksen kouluarvosanaksi 5,2 sijoittuen luokassaan (pienet kaupunkiseudut) neljänneksi.

Positiivistakin raportista löytyy:

  • korkea-astekoulutettujen määrä on lisääntynyt 1,4 %-yksikköä vuodesta 2008
  • yritysten nettoperustanta on suhteessa yrityskantaan on lisääntynyt 4,7 % – yksikköä vuodesta 2008 ja
  • kunnan lainakanta/asukas on pienentynyt 172 € / asukas vuodesta 2008

Madonlukujen esittäminen saa yleensä aikaan syyttelyä ja syyllisten etsimistä. Kaupunki sitä ja valtio tuota. Myös Jämsek, yrittäjät, kuntalaiset ja naapurikunnat (ne isot kaupungit) saavat osansa. Joko nyt olisi aika nähdä syyllisten etsimistä pidemmälle?

Yksi kaupunkiverkkotutkimuksen uranuurtajista, Janne Antikainen toteaa blogissaan:” Menestyvillä alueilla on olemassa vahvat kärjet, mutta jatkuvasti myös uusi avauksia kasvamassa – ekosysteemistä löytyy elinkeino- ja innovatiivista monimuotoisuutta. Heikot arvosanat eivät ole syy lamautua, vaan ne ovat herätyssignaali. Pienetkin alueet pärjäävät, kun saavat oman alueen aidoista vahvuuksista ja maailman tuulista oikein kiinni.”

Maakuntahallintouudistus (maakuntasuuntautumisesta riippumatta) on muuttamassa kunnan tulevaisuutta kolmen K:n suuntaan, jotka ovat kehitys, kaavoitus ja koulutus. Ennakointiosaamisesta, rajapintojen hallinnasta, verkosto-osaamisesta, uusien toimijoiden houkuttelusta ja viestinnästä on tulossa tulevaisuuden kuntien avainosaamisia. Ajan hermolla toimivat diplomaatit tulevat pärjäämään. Kun näyttää siltä että kuntakenttä tulee väistämättä polarisoitumaan mm. valtionosuuskehityksen myötä, olisiko Jämsän nyt aika pohtia, annetaanko kouluarvosanan heiketä vai tehdäänkö tulevaisuutta entistä aktiivisemmin ja tietoisemmin?

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s