Taloutta oppimassa

Minulle tarjoutui mahdollisuus opiskella julkisen talouden johtamista osana esimiesten ja keskijohdon (#EKJ) valmennusohjelmaa. Koulutuksen toteuttamisesta vastaa Tampereen yliopisto ja mentoreina kuulemme Jarmo Vakkuria, Harri Laihosta sekä Eeva Niskavaaraa. Mikä mahdollisuus!

Asetin itselleni henkilökohtaisen oppimistavoitteen: ymmärtää, mikä talousviestinnässä on retoriikkaa ja mitä talouden madonluvuissa oikeasti kannattaa seurata ja yrittää ymmärtää.

Yhteiskunnallisessa talousviestinnässä ylikorostuu kriisien näkökulma: kuntatalous on kuralla, valtion rahat eivät riitä, pitää tehostaa, kasvattaa tuottavuutta ja parantaa kestävyysvaje. Samaan aikaan näen, että varsinaisia leikkauksia on hyvin vaikea tehdä (paitsi valtion paikallishallintoon). Kunnat valmistelevat talousarvionsa aika lailla saman suuruisiksi kun edellisinä vuosina ja jos joku toimiala säästää, raha käytetään jonnekin muualle. Kaiken kukkuraksi säästöjä aikaan saaneet viranhaltijat ovat tarkastuslautakunnan tarkan katseen alla selvittämässä, miten on mahdollista säästää ja miksi säästöä on syntynyt. Sama ongelma on myös valtion talousarviossa. Kolmen ässän hallitus laatii kuohuttavaa talousohjelman keinojakaan kaihtamatta ja ei aikaakaan kun talousoppineiden julistavat, että todellisia säästöjä ei ole syntymässä: valtionvelka jatkaa kasvuaan. Jokin tässä yhtälössä “mättää”!

Vaikuttaisi siltä, että talousviestinnässä on epäonnistuttu. Kriisitietoisuutta tai ymmärrystä ei ole syntynyt riittävästi.

Eilisen koulutusjakson aluksi ilahduin Jarmo Varkkuria henkilökohtaisella oppimistavoitteellani. Vastausta kysymykseeni: mikä on pelkkää retoriikkaa talousviestinnässä, en saanut, mutta sen verran Vakkuri raotti pandoran lipasta, että totesi talousjohtamisessa keskeiseksi haasteeksi tulkintavaihtoehtojen moninaisuuden. Palvelun vaikuttavuus tai edes tuottavuus eivät ole sama asia jokaiselle, vaan riippuu näkökulmasta. Taloutta ei voi koskaan ymmärtää hiekkalaatikosta käsin. On noustava helikopteriin ja ymmärrettävä kokonaiskuva ja ilmiöt talouden taustalla. Oi ja voi! Ja minä kun aina olen halunnut luottaa, että edes taloudessa voitaisiin esittää jotain eksaktia.

Tänään jatkamme Harri Laihosen johdolla mittaamisen problematiikan pohtimista. Mielenkiintoista. Jospa Laihonen toisi esiin argumentteja, joiden avulla voisin ratkaista oppimistavoitteeni: mitä seurata taloudessa, mikä unohtaa retoriikkana.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s